Harry ja patonkien maa

Viime viikonloppuna järjestettiin Epelin tähän mennessä isoin larp, Harry ja patonkien maa. Mukana oli 45 pelaajaa, eli se on aimo harppaus niihin 5-15 hengen peleihin verrattuna, joita aikaisemmin olemme järjestäneet. Tämä oli myös ensimmäinen täysin avoin ja julkinen Epelin peli.

Edellisestä järjestämäni larpista on kulunut 4 vuotta, mikä on aika pitkä aika. Edellinen HP-larp oli vuonna 2006, eli siitäkin on jo 7 vuotta. Täytyy kyllä sanoa, että sen jälkeen olen kehittynyt hurjasti larppien tekijänä, osittain siksi että välissä on tullut nähtyä useampia larppeja ja on kerännyt kokemusta isojen tapahtumien järjestämisestä. Larppien tekeminen on suuritöistä, ja näennäisesti siitä ei saa vastineeksi mitään. Harryyn ja patonkien maahan upposi todennäköisesti jotain 200 tuntia valmistelua kokonaisuudessaan, ehkä ylikin. Loppuelämä hieman kärsi, mutta näin larpin jälkeen voi sanoa, että oli se sen arvoista. Nimittäin larpista jäi käteen paljon itselle sekä muille, parempaakin kuin mikään materiaalinen. Siksi näitä larppeja jaksaakin tehdä.

Sain innostettua uusia ihmisiä mukaan larppaukseen, tarjottua muistettavan ensi-larp kokemuksen usealle ja hauskan elämyksen myös vähän kokeneemmille tyypeille. Larppi ei ollut täydellinen, mutta erityisesti käytännönjärjestelyt onnistuivat hyvin ja pelaajat itse onnistuivat korjailemaan niitä pieniä puutteita, joita kirjoituksessa oli. Täytyy kyllä sanoa, että pelaajat olivat mahtavia, varsinkin kun ottaa huomioon, että niin monet olivat ensikertalaisia. Itsellekin jäi todella hyvät fiilikset pelistä.

Koska sankariemme tarina jäi tavallaan hieman kesken, on jatko-osalle suuri kysyntä, ja itsekin tekee mieli jatkaa siitä, mihin hahmonsa kanssa jäi. Tällä hetkellä olisi niin monta muutakin asiaa, johon pitäisi keskittyä, mutta larppikärpänen on päässyt taas pahasti puremaan ja jatko-osa pyörii jatkuvasti mielessä. Sellainen tullaan varmasti näkemään.

-Elli

Kategoriassa Raportit. Permalinkki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.